Ekologinen maatalous Suomessa

Maataloudessa ekologisen kestävyyden tukeminen tuntuisi äkkiseltään helpolta toteuttaa – puhutaanhan pääasiassa uusiutuvien luonnomateriaalien käytöstä. Kuitenkin aiheeseen liittyy monia ongelmakohtia. Maatalouden käyttämä energia saadaan usein fossiilisista polttoaineista ja luonnon sekä eläinten kanssa kosketukseen voi päästä vieraita aineita, joita käytetään kasvun edistämisessä. Pahimmillaan ihmisen toiminnan vaikutukset voivat muuttaa ekosysteemiä.

Ekologinen maatalous Suomessa

Kestävän kehityksen peruslähtökohtana maataloudessa onkin luonnovarojen käyttö vain siihen pisteeseen, mihin luontoäiti pystyy vastaamaan normaalin uusiutumiskierron puitteissa. Luontoa vahingoittavien aineiden käyttö korvataan vähemmän haitallisilla vaihtoehdoilla. Näin saadaan säilytettyä lajien monipuolisuus ja pidettyä herkät ekosysteemin koskemattomina.

Voiko tuottavuus mennä ekologisuuden edelle?

Tällä hetkellä vallitseva kemiallis-tekninen maatalous on tullut Suomeen Keski-Euroopan ammattilaistiloilta. Kemiallis-teknisen maatalouden avulla sadot ja muu tuotanto ovat suuria, ja tuotantokustannukset saadaan pidettyä kohtuullisissa rajossa. Tämän tyyppinen maatalousteollisuus on siis taloudellisesti kannattavaa, ja tästä syystä useat tilalliset ovat valinneet tämän vaihtoehdon. Ekologiset kysymykset ovat kuitenkin viimeistään nyt alettava ottaa huomioon. Suomessa on onneksi herätty muuttuvaan tilanteeseen jo 90-luvun alkupuolella. Suomen luonnon uusiutuviin luonnonvarohin kuuluvat muun muassa viljelymaat, maatalouden eläin- ja kasvilajit, metsät sekä niiden puuvarat ja keräilytuotteet, porot ja riistaeläimet, kalat, ravut ja vesistöt. Nykyisen, vuonna 1995 käyttöönotetun ympäristöohjelman mukaisesti Suomessa pyritään määrätietoisesti ekologisten ratkaisujen kautta säilyttämään luonnonvarojen määrä, lajien monimuotoisuus ja laatu, sekä luonnollinen uusitumiskyky. Käytännön toimia ovat esimerkiksi väkilannoitteiden korvaaminen orgaanisilla ravinteilla ja torjunta-aineiden korvaaminen luonnonmukaisilla menetelmillä. Maatalouden ympäristökuormistusta halutaan vähentää korvaamalla fossiilisista polttoaineista saatavaa energiaa uusiutuvista lähteistä saatavalla. Suomalaisen maataloustuotannon suosiminen on jo itsessään kädenojennus ekologisempaan suuntaan, sillä kuljetuksista aiheutuvat päästöt pienenevät huomattavasti. Suomessa ei myöskään ole ongelmaa kasteluvesien hankinnasta. Ulkomaisten viljelytuotteiden taustalta löytyy myös usein ongelma kuivien alueiden vesivarojen ylikulutuksesta.

Ekologisen viljelyn tehostaminen tapahtuu monipuolistamalla

Jotta tuotantotehokkuus ja kestävä kehitys voisivat kulkea käsi kädessä, luomuviljelyn ja ekologisen maatalouden tutkimiseen ja kehittämiseen tulee suunnata lisää resursseja. Yksi lupaava tutkimussuunta on viljelysten monimuotoisuuden lisääminen ja ekosysteemien parempi hyödyntäminen. Perusajatuksena on se, että lisäämällä viljelylajien monimuotoisuutta ja tutkimalla niiden ekosysteemejä, voidaan satojen suuruus taata ilman teollista tuotantopanosta. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että pelloilla käytetään perinteisen yksittäisen lajipellon sijaan sekaviljelyä. Pelloille valitaan kasveja, jotka kilpailevat keskenään mahdollisimman vähän, kasvaen esimerkiksi eritasoisissa riveissä tai kerroksissa, ja hyödyntävät valon ja veden mahdollisimman tehokkaasti. Lajit oikein valitsemalla ne voivat tukea toistensa kasvua, esimerkiksi suojelemalla toisiaan tuholaisista, sitoen typpeä ilmasta  tai tukien toisiaan. Sekapellot ovat ympäristöystävällisempiä, ja sen lisäksi ne tuottavat usein yhtä suuren tai suuremman sadon kuin pellot, joissa kasvatetaan vain yhtä lajia.

Tulevien sukupolvien tarpeet

Ekologisen viljelyn ja maatalouden tehostaminen on elintärkeää tuleville sukupolville. Vaikka tuotettavat sadot väliaikaisesti pienisivätkin, pitkällä aikavälillä satojen jatkuvuuden turvaaminen onnistuu vain ekologiseen maatalouteen ja viljelyyn keskittymällä. Tämän hetkisen massaviljelyn opiskeluun ja tutkimiseen on käytetty vuosikymmeniä. Tulokset ovatkin tuotantotehokkuuden kannalta vaikuttavia. Siksi voi tuntuakin hankalalta palata askelissa taaksepäin ja lähteä tutkimaan uusia vaihtoehtoja, jotka voivat aluksi tuottaa maltillisempia satoja. Kuitenkin pitkällä aikajänteellä se on järkevin vaihtoehto – maapallo ei tule kestämään ikuisesti luonnonvarojen hyväksikäyttöä, ja jälkipolvemme tulevat maksamaan meidän tekemistämme virheistä. Lähtökohdat ovat lupaavat. Tarvitaan kuitenkin jatkuvaa, systemaattista ja tavoitteellista kehitys- ja tutkimustyötä. Tarvitaan myös tukea ja opetusta ammattilaisten keskuudessa ympäristöystävällisempien keinojen soveltamisessa käytäntöön. Suuren yleisön mielenkiinnon kohdistuminen kestävän kehityksen teemaan auttaa päättäviä tahoja tekemään oikeita päätöksiä – anna siis oman äänesikin kuulua.  Jos haluat tutustua omien kulutustottumuksiesi vaikutuksiin, voit vierailla esimerkiksi Greenpeacen sivuilla.

Tulevien sukupolvien tarpeet

Comments are closed.