Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti löytyy Suomesta

Helsingin Sanomat tavoittaa päivittäin lähes 700 000 lukijaa ja se on jopa Pohjoismaiden mittakaavassa levikiltään laajin sanomalehti. Samalla Helsingin Sanomat on Suomen suurin tilattava sanomalehti. Tätä edeltää huikea tarina ja kehitys. Toisaalta tulevaisuus tuo mukanaan väistämättä muutoksia. Helsingin Sanomien historia onkin suurelta osin myös Suomen historiaa.

Päivälehti-nimellä aloittanut sanomalehti näki päivänvalon ensimmäistä kertaa vuonna 1889. Perustajajäseniin kuuluivat mm. Eero Erkko, Juhani Aho ja Arvid Järnefelt. Vuonna 1904 Päivälehti joutui kuitenkin viranomaisten syyniin, liittyen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan uutisointiin. Sanomalehden omistajat eivät kuitenkaan jääneet harmittelemaan lehtensä lakkauttamista, vaan perustivat saman tien tilalle lehden nimeltä Helsingin Sanomat ja sitä hallitsemaan Sanoma Osakeyhtiön. Helsingin Sanomien johdossa aloitti Eero Erkko. Vuoteen 1914 mennessä Helsingin Sanomat oli kivunnut Suomen suurimmaksi lehdeksi. Erkon suku on toiminut aktiivisesti lehden ja osakeyhtiön johdossa läpi Helsingin Sanomien historian.

1960-luku oli Helsingin Sanomien kulta-aikaa

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi Helsingin Sanomien menestyksekkäin kausi ja lehdestä tuli Pohjoismaiden suurin tilauslehti. Tuolloin Suomessa oli käynnissä yhteiskunnan murros, kun ihmiset muuttivat yhä suuremmassa määrin maalta kaupunkiin. Samalla tulotaso nousi ja Suomeen muodostui suuri keskiluokka. Ihmiset myös kouluttautuivat aiempaa enemmän. Tämä kaikki teki suomalaisista keskenään aiempaa tasavertaisempia ja yhteisiä kiinnostuksenkohteita löytyi myös enemmän. Ensimmäistä kertaa oli siis mahdollista, että suomalaiset lukisivat kaikki samaa sanomalehteä.

Edelleen Helsingin Sanomia lukee joka neljäs suomalainen, helsinkiläisistä jopa 70 prosenttia. Lehdellä on siis valtaa ja vastuuta. Lehdellä onkin tasapainoilemista kantaaottavuuden ja tasapuolisuuden välimaastossa. Suoraa journalistista kilpailijaa ei lehdellä kuitenkaan ole, mutta kaupallisesti se joutuu ottamaan huomioon esimerkiksi ilmaisjakelulehdet. Esimerkiksi Metro-lehti on tullut vahvasti sanomalehtimarkkinoille.

Uusien haasteiden edessä

Helsingin Sanomien uudet haasteet liittyvät sekä lukija- että toimittajakunnan muutokseen. Suomestakin löytyy jo lukematon määrä alakulttuureja, työelämä on murroksessa ja moni perinteisenä pidetty elämisenmalli on mietitty uudelleen. Samat jutut eivät välttämättä enää toimikaan kaikille. Sanomalehtien lukeminen ainakin paperisina versioina ei ole enää yhtä yleistä ja kiireiset ihmiset lukevat netistäkin usein vain otsikot. Kilpailu on kovaa, mutta toisaalta laadukkaalle journalismille riittää silti kysyntää. Kuluttajia viehättää kuitenkin aiempaa enemmän rosoisuus ja persoonallisuus. Helsingin Sanomienkin täytyy määritellä vielä moneen kertaan, minkälainen media on kyseessä. Jo pelkästään Sanoma-konsernilla riittää viestintäkanavia, joista Helsingin Sanomien täytyy pystyä erottautumaan omana kokonaisuutenaan.

Nuorten lukijoiden ja toimittajien houkuttelu avainasemassa

Vaikein kohderyhmä nykylehdelle ovat nuoret. Nuoria ei haluta menettää ja Helsingin Sanomat panostaakin vahvasti nuorten tavoittamiseen. Sanomalehtiä viedään kouluun ja koululaiset pääsevät kerran vuodessa tekemään sanomalehtiä. Helsingin Sanomissa ilmestyy nykyään jo säännöllisesti lasten uutisia. Sanomataloon on rakennettu lehtitoimitus pienoiskoossa, johon nuoret pääsevät vierailemaan ja tutustumaan toimittajien arkeen. Lisäksi Nyt-liite on ollut erinomainen kanava nuorten tavoittamiseen ja kevyempien uutisten julkaisuun. Nuoret kuitenkin hakevat mielellään uutisensa ja viihteensä internetistä, eikä sanomalehteä lue nuorista päivittäin kuin alle puolet.

Vuonna 1967 Helsingin Sanomat perusti oman toimittajakoulun, josta tuli maineikas toimittajaopisto. Helsingin Sanomat tuli tunnetuksi toisinaan varsin värikkäistäkin toimittajistaan, kuten teatterikriitikko Jukka Kajava ja pilapiirtäjä Kari Suomalainen. Tällä hetkellä kilpailu nuorten suosiosta näkyy myös toimittajien houkuttelussa. Helsingin Sanomat ei ole enää automaattisesti ainoa paikka lahjakkaille toimittajille, vaan he voivat valita työpaikkansa monen hyvän vaihtoehdon joukosta. Toimittajakentällä ei vallitse myöskään enää samanlainen tähtikultti, vaan painotus on siirtynyt laadukkaaseen yleisjournalismiin. Lukijan kannalta tämä on toki kiinnostava vaihe ja Helsingin Sanomat on ainakin toistaiseksi onnistunut varsin hyvin uudistusliikkeissään.

Comments are closed.