Suomalaiset korut kiinnostavat nyt maailmalla

Suomalaiset korut ovat edustaneet omaa uniikkia tyylisuuntaansa kautta aikojen. Vahvana innoittajana korujen suunnittelussa on aina toiminut luonto ja suosiossa ovat säilyneet yksinkertaiset muodot. Erilaisina aikoina koruilla on haluttu ilmentää myös muuta sanomaa ja esimerkiksi poliittisia ja kulttuurisia symboleja on lisätty mallistoihin. Koruja ei aina tarvitse valmistaa arvomateriaaleista, vaan suomalaiset korutaiteilijat ovat hyvin avarakatseisia materiaaliensa suhteen.

Suomalaiset korut kiinnostavat nyt maailmalla

Suomalaisella korumuotoilulla on pitkä ja värikäs historia

Ensimmäiset olemassa olevat suomalaiset korut ovat peräisin 1600-luvulta. Korusuunnittelun kulta-aikaa elettiin Suomessa 1950-luvulla. Yksi kuuluisimmista suomalaisista designkorusuunnittelijoista oli Bertel Gardberg, joka oli pitkään suomalaisen käsityökentän hallitsija. Hän suosi koruissaan suomalaisia kiviä. Taustalla oli tietoinen tavoite saada suomalaiset ymmärtämään kotimaisten kivien kauneus ja näyttää, että koruihin sopivat muutkin kuin ulkomaiset jalokivet. 1950-luvulla suurinta muotia olivat hienostuneet kotimaiset korut. Seuraavalla vuosikymmenellä Suomessakin alettiin nähdä uusien muotoilijoiden tuotoksina hippihenkisiä korua. 1970-luvulla trendien huipulla olivat näyttävät hopeakorut ja kultasormukset. Suomessa innostuttiin Aarikan puukoruista, jotka värikkyydessään ja raikkaudessaan sopivat monenlaisille kantajille.

Suomalaisella korumuotoilulla on pitkä ja värikäs historia

1980-luvun öljykriisi heijastui myös korusuunnitteluun, sillä maailman taloustilanne romahti, eikä suunnittelijoilla ollut enää varaa arvokkaisiin raaka-aineisiin. Tämä rajoitti osaltaan korutaiteilijoiden ilmaisua, mutta pakotti samalla heidät etsimään uusia ilmaisukanavia. Erityisesti vuosituhannen lopulla Suomessa suosittiinkin ohuita ja siroja kaulaketjuja ja sormuksia. Muualla Euroopassa tyyliä pidettiin usein halvan näköisenä, mutta nykyään tyyli on levinnyt laajemmallekin. Suomessa on kuitenkin aina suosittu muuta maailmaa enemmän vaatimattomia koruja. Liika koreilu tuntuu epäsopivalta. Asiaan on vaikuttanut osaltaan myös se, että toisin kuin monessa muussa maassa, Suomessa naiset ovat perinteisesti hankkineet itse korunsa. Pienellä palkalla ei ole ollut varaa pröystäillä.

 

Korusuunnittelun uusi sukupolvi tarttuu rohkeasti haasteisiin

Nyt uudet tuulet tuntuvat puhaltavan myös korusuunnittelussa ja 1960- ja -70 -luvun suuret korut ovat tehneet paluun. Koruja hankitaan sekä vintage-versioina että uustuotannosta. Esimerkiksi Aarikka on alkanut valmistaa uudelleen suuria sormuksiaan. Kalevala-korun valikoimassa on säilytetty läpi vuosien myös näyttävämpiä korumalleja, mutta niiden menekki on nyt selvästi kasvussa. Toisaalta myös uutta tyyliä edustavat statement-korut ovat saaneet markkinat kuumenemaan. Materiaali ei ole enää kovin merkittävä asia korussa, vaikka ekologisuus on toki arvo sinänsä. Koruja on valmistettu niin käytetyistä raitiovaunulipuista, pullonkorkeista kuin spagetistakin, joten pelkällä materiaalivalinnalla kuluttajaa on vaikea yllättää.

Korusuunnittelun uusi sukupolvi tarttuu rohkeasti haasteisiin

 

Jopa arvometallikorut ovat usein arvokkaampia kuin vain niihin käytetty materiaali, joten itselle turhia koruja kannattaa kaupitella ennemmin kierrätysryhmissä kuin romumetallina. Koruharrastajat osaavat tunnistaa koruista jo niiden tekijät ja tarinat korujen takana ja voit löytää uuden näkökulman myös omiin koruihisi selvittämällä hieman niiden taustaa. Koruilla voi viestiä paljon omasta persoonastaan ja arvoistaan. Suomalaisen korusuunnittelun osalta tulevaisuus näyttää valoisalta ja nuoret yrittäjät ovat lähteneet rohkeasti maailmanvalloitukseen. Tosin koulutusta ja kokemustakin on haettu jo opintovaiheessa myös ulkomailta. Korumuotoilija Noora Ojala on valmistunut korumuotoilijaksi ja kultasepäksi Lontoosta ja Soili Rautanen puolestaan korutaiteilijaksi Göteborgista. He suunnittelevat yhteistyössä koruja Raw North – liikkeessään Helsingin keskustassa. Nuoret naiset uskovat omaan tekemiseensä, eivätkä edes yritä kilpailla tuontikorujen kanssa. Kaksi lahtelaista kultasepänliikettä, Crea Iloa ja Savu Design suuntaavat puolestaan kansainvälisille vesille osana 12 yrityksen vientiprojektia. Suunnittelijat muistuttavat, että yksittäiset korutaiteilijat ovat jo vuosikymmeniä saavuttaneet mainetta maailmalla ja uskovat, että suomalaisista koruista on tulossa uusi kannattava vientiala nyt suuremmassakin mittakaavassa. Suomessa on useampia korkeatasoisesti ja kaupallista potentiaalia omaavia korubrändejä, joita halutaan nyt puskea maailmalle yhteispelin avulla.

 

Comments are closed.